tiistai 31. joulukuuta 2013

Vuosi 2013

Vuosi 2013 lopuillaan, ulkona paukkuu ja onhan nuo ihan hienon näkösiä, kunhan pysyy tarpeeks kaukana musta :D (Pelkään että tulee ikkunasta sisälle raketti vaikka harvoinhan nyt varmaan niin tapahtuu).

Vuoden parhaita juttuja on ollut..

1. Vauva. Äidin ihana pieni prinsessa. Tuli maailmaan helmikuussa <3 Isoin lahja mutta myös isoin vastuu minkä voi saada. Vähän meinaa haikeuskin iskeä, kun toinen on jo niin iso.

2. Häät. Häitä juhlittiin elokuun alussa aurinkoisena päivänä. Virallisestihan mentiin naimisiin tosiaan kesällä 2012 maistraatissa, ja nyt oli papin siunaus ja itse juhlat. Asia paljastettiin vieraille häissä, tosin osa sen jo porukasta tiesikin.

3. Meidän reissut. Ollaan käyty vaasassa, kokkolassa, etelä-suomessa useamman kerran, satakunnassa, tukholmassa.. Mukava istua autossa oman pienen perheen kanssa. Ekan kerran lähdettiin pidemmälle reissulle ku tyttö oli kuukauden, unta on riittänyt automatkoilla sen jälkeenkin.

4. Bestfriend. Ollaan käyty syömässä, shoppailemassa, sisävesiristeilyllä, yökyläilty.. Paras kaveri oli mulla kaasona ja hoiti asiat hienosti yhdessä bestmanin kanssa. Ollaan oltu aikanaan rinnakkaisluokilla ysillä mut tutustuttiin paremmin vajaa pari vuotta takaperin ja meillä riitti heti puhuttavaa tosi paljon. Ollaan samalla aaltopituudella ja pystyn kertomaan kaverilleni lähes kaiken.

5. Uudet tuttavuudet. Tutustuin muunmuuassa perhevalmennuksessa toiseen nuoreen äitiin joka ei asu tästä kaukana, ollaan käyty yhdessä kirpparilla, vaunuilemassa ja kyläilty muutenkin. Hänen poika on meidän tyttöä viikon nuorempi ja meillä oli sama kätilö synnytyksessä. Tutustuin miehen kampaajaan jonka kanssa ollaan käyty lenkillä jokusen kerran, ja pari kertaa nähty herkkujen merkeissä.

6. Opiskeluissa edistyminen. Sain tehtyä alacarte näytön kiitettävänä, vaikka alkuun ajattelin etten tee koko näyttöä vaan teen jonkun muun (oli siis valinnainen). Edistyin myös teorioissa. Nyt olis jäljellä enää yks näyttö ja opinnäytetyö.


 





torstai 19. joulukuuta 2013

Joulukortit

Joulu lähestyy ja ohessa kuva tekemistäni korteista. Pahoittelen kuvien epäselvyyttä! Mulla on tässä tosiaan ollut ohjelmaa, mutta kyllä sitä nyt jokusen kortin ehti vääntää, varsinkin ku nää ei kovin monimutkaisia olleet :) Askarrellessa on mukava kun tekee kortin ja sit huomaa että hei jes, täähän onnistu, ja tekee sitte samalla tyylillä useamman. Ekassa kuvassa näkyvä vihreä reunainen kortti missä on kranssi keskellä oli yksi suosikkini, samoin tuo jossa on samaa punaista lumihiutale-paperia ja pari jouluista kuvaa ylhäällä ja alhaalla.





tiistai 10. joulukuuta 2013

Reissailua

Olin helsingissä parhaan kaverini luona yötä 8-9.12. Tytön oli alunperin tarkoitus lähteä mukaan mutta jäikin sitten kotiin. Muunmuuassa nukkumajärjestelyt tuotti vähän hankaluuksia. Käytiin kyllä vauvan kanssa tampereella 28.11 päiväreissulla, tapasin kaverini, shoppailtiin ja käytiin syömässä. Tampereella söin myös pizzeria napolissa elämäni mielenkiintoisimman pizzan, tuoremozzarellaa, aurinkokuivattua tomaattia, artisokkaa ja pinjansiemeniä. Napoli on kiva paikka, hyvä pizzavalikoima ja viihtyisä sisustus!

Helsinkiin lähdin sunnuntai aamuna. Treffasin kaverini kolmen aikaan iltapäivällä ja suunnattiin shoppailemaan. Mitään en taaskaan löytänyt kuten en tampereeltakaan. Harmi sinänsä, haluaisin tosiaan uusia vaatteita koska mulla ei vaatteita paljoakaan ole. Ja ihailen ihmisiä jotka jaksaa pukeutumiseen panostaa ja pukeutuu aina kivasti! Ehkä vielä joskus mäkin? Mulla oli oikeastaan muutenkin ahdinkoa sunnuntaina ulkonäköni suhteen. En siis ole mikään pinnallinen ihminen mutta nyt jotenki häiritsi kaikki, tukka oli lattea päätä pitkin menevä hirvitys, siks julkaisinkin tänne kuvan missä on pipo päässä :D Heti parani tukan osuus kuvassa ;) Mutta kerrankin pärstäkuvaa mustakin. Ja tää on nyt se valkoinen neule mistä edellisessä postauksessa kerroin :) Kaikenlisäks tuntui että valitsin päälle ihan väärät vaatteet muuten ja esim takki ei sopinu ollenkaan muun pukeutumisen kanssa.

Suunnattiin syömään kaarna-ravintolaan forumiin. Ruoka oli hyvää! Söin kaarnan lihapullat.



Illalla kun kaverin luo päästiin niin tehtiin joulutorttuja. Ennen nukkumaanmenoa naureskeltiin feissarimokat.com sivustolle. Innostuin kirppurin löytöjä-aiheista :D Ihan loistavia! Ennen nukahtamista vielä juteltiin, ihanaa että mulle on siunaantunut noin ihana paras kaveri! 


Olisin halunnut käydä yhdellä pöytäkirppiksellä nyt maanantaina missä oon ennenkin käynyt mutta se oli näköjään kiinni. Käytiin sit uffilla jossa on mun mielestä kyllä liian kovat hinnat. Miksi? Mun mielestä kirpparin kuuluu olla edullinen ja käsittääkseni uff saa vaatteet lahjoituksena? Käytiin myös tikkurilassa spr:n kontti-tavaratalossa ja yhellä lähetyskirppiksellä. Jälkimmäiseltä löytyi nalle-merkkinen yöpuku koossa 80. Lähti heti mukaan. Meillähän on samaa sarjaa ollut body ja puolipotkarit. Potkarit tosin jääneet jo pieneks.






keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Kaipuu kotiin

Parin vapaan jälkeen ei varsinaisesti ole mikään jes töihin-fiilis. Työssäoppimassa on kyllä mukavaa, olen oppinut talon tavat, tiedän mitä tehdä hiljaisina hetkinä ja nautin myös täysin päinvastaisista hetkistä jolloin on kädet täynnä töitä ja yrittää muistaa että mihinkä pöytään mun piti seuraavaks mennä. Työajat ja kaverit on mukavia. Töissä ei siis itsessään vikaa.

Mutta kun mä kaipaan kotona oloa. Myöhään valvomista ja pitkään nukkumista, aikatauluttomuutta, kävelylenkkejä raikkaassa ulkoilmassa, pulkkailua vauvan kanssa, kirppiskäyntejä, kotitöiden tekoa, kaverien tapailua ilman ajatusta siitä että jaksanko mä nyt kun on nuo työtki sillon ja sillon, sitä että saan viettää aikaa pienen aarteeni kanssa ja seurata hänen kasvuaan. 

En kuitenkaan ole katunut opiskelujen alotus ratkaisua, aina tää on kohti valmistumista ja nyt meni se eka näyttökin läpi, mikä tuntu tosi hienolta. Ja enhän edelleenkään ole töissä 24/7. Ja on sinne toisaalta kivakin mennä, vapaiden jälkeen on vaan usein sellanen fiilis että ai että kyllä olis vaan ihanaa olla taas kotona. Onneks joululomaan ei oo pitkä aika ;) Valmistuminen olis luvassa maaliskuussa ja odotan sitä kyllä innolla. Sen jälkeen haluan olla hoitovapaalla jonkun aikaa, ja sillon tällön tehdä jotain satunnaisia työvuoroja, jos vaan tarjolla on.



torstai 28. marraskuuta 2013

Kuulumisia jälleen

Ei oo taas tullu hetkeen kirjoteltua, tässä siis viime aikojen kuulumisia.

Vajaa pari viikkoa sitte kävin pitkästä aikaa kirpparilla. Eli siis en ollu reiluun kuukauteen käyny ;) On tosiaan työssäoppiminen vieny vähä voimia, että usein halunnut vaan olla vapailla kotona. Vaikka on se tietysti joskus piristävää jossain käydäkin! Kierrettiin kolme kirppistä ja viimeiseltä löysin sitte juhlalaukun (miten mulla ei oo ollu edes juhlalaukkua??), "farkku"tyylisen mekon, tosin toppina tulen käyttämään, toisen topin ja tytölle keltaisen mekon. Kuvat alla.

Lauantaina oltiin äitini kanssa ostoksilla. Ostin ihanan valkoisen neuleen ja mustat farkut hm;ltä ja ginasta legginssit ja ristikorvikset. Housuostoksille me alunperin pääasiassa lähdettiinkin, kun mulla on täällä väärän kokosia farkkuja joista pitäis päästä eroon, ja oikeastaan vain yhdet mukavat housut ellei lökäreitä lasketa. Vois kai yrittää myydä niitä kirpparilla mut ei oo ainakaan vielä saanu aikaseks, en oikein tiedä minne pöytää laittais ja toisaalta kait vähä epävarmaa tuo kirppishomma että meniskö kaupakskaan, mut eihän yrittäminen mitään maksa. Paitsi pöytämaksun ja vaivan :D

Tyttö täytti viime viikolla jo 9 kk. Ihan uskomatonta, ja nyt tuleekin se jokaisen äidin klisee, että kylläpä aika on mennyt nopeasti! Meillä on kontattu jo pidemmän aikaa ja noustu tukia vasten. Kaikki olis menossa suuhun ja vauvan ulottuville ei kannata jättää esimerkiksi mainoksia :D Hampaita löytyy. Sanoja ei vielä tule mut välillä tuntuu että sanois jotain äiti-suuntaista, en tiedä sitte onko vahingossa ja vaikka joskus olis ihan äiti sattumalta sanonutkin. Nukkumaan mennään edelleen myöhään, viime aikoina menty lähes aina yli puolen yön.

Mulla oli myös ála carte näyttö ja kiitettävä tuli! Oon kyllä yllättynyt. Mielestäni oon harjottelussa pärjänny tosi hyvin, mutta kun tarkemmin tutustuin arviointi kriteereihin niin olisin itseni ehkä jättäny hyvälle tasolle. Joskus ei oo tullu huomattua kaikkea mitä pitäis (tietysti osa inhimmillisiä virheitä jotka vois sattua kelle vaan), ja ruoka- ja juomatuntemuksessakin vähä parantamisen varaa. Mutta eihän meistä kukaan täydellinen ole ja montahan asiaa siinä arvioitiin eikä ainoastaan ruokatuntemuksia. Tyytyväinen olen itseeni joka tapauksessa! Mun koulutaival on ollut hieman kivikkoinen ja voisinkin siitä kirjotella viimeistään valmistumisen jälkeen.




tiistai 12. marraskuuta 2013

Painavaa asiaa painosta

Voisin kirjoittaa ulkonäöstä, painosta ja pinnallisuudesta pidemmätkin jutut, mutta yritän nyt jotakuinkin pitäytyä siinä paino-aiheessa.

Mä olen totaalisen kyllästynyt joka tuutista tuleviin laihdutus&terveysjuttuihin. Jatkuvien dieetti, treenaus ja piilosokerien kauhistelu-juttujen sijaan haluaisin joskus lukea jutun vaikka hieman ylipainoisesta henkilöstä joka on tyytyväinen itseensä ja haukkuis kaiken maailman ulkonäön ympärillä pyörimisen aatteet. Henkilökohtaisesti mua ei tietenkään haittaa jos joku herää aamukuudelta treenaamaan "läskejään" pois lyhyiden yöunien jälkeen, tuijottelee kriittisesti peiliin päivittäin, eikä voi kylässä ottaa sitä yhtäkään emännän tekemää keksiä. Mä en vain näe siinä mitään järkeä. Mä olen ylpeästi sitä mitä olen, vaikka joku toinen varmasti näkis mussa itsekurittoman herkuttelijan ja karsean läskin.

Joskus mun omakin ajatusmaailma on ollut erilainen. Tää blogi ei ole kurkistanut koskaan kovin henkilökohtaisiin asioihin, mutta tuskin siinä mitään häviän jos kirjoitan että mullakin on joskus ollut ongelmaa syömisen ja laihduttamisen kanssa. Mutta painopähkäilyt tuntuukin naisilla olevan enemmän tyyppivika kuin poikkeus. Vuosia takaperin mua katsoi siis peilistä laihdutuksen tarpeessa oleva ihminen, vaikka painoa oli 20 kiloa vähemmän kuin nyt. 20 kiloa! Mun on kuitenkin hyvä olla nyt vaikka joku muu olis taatusti ihan paniikissa mun kropassa ja kiireesti hommaamassa salikorttia. Olen kuitenkin elämän aikana oppinut ettei kenenkään onni tule siitä mitä vaaka näyttää. Mä olin 20 kiloa sitten onneton, ja nyt onnellinen. Miksi siis käyttäisin aikaani kalorien kyttäykseen, ja katselisin ravintolassa kun muut syö herkullisia annoksia ja itselläni olisi edessä vain alkuruokasalaatti? Ei niin mitään järkeä.

Terveellistä elämäntapaa vastaan mulla ei ole mitään, kunhan sekään ei hyppää äärimmäisyyksiin. Haluan itsekin syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Ja mua kauhistuttaa se miten harvoin olen joskus aikoinaan laittanut itse ruokaa ja turvautunut valmissafkoihin. En kuitenkaan ruoski itseäni siitä jos joskus haen ruuan grilliltä tai herkuttelen.

Äitejen ja odottajien mieltä tuntuu usein vaivaavan raskauskilot. Tiedän olevani onnekas koska painoni oli alkuraskaudessa laskusuunnassa nousun sijaan, ja raskauskilot lähti pois saman tien. Kuitenkin, kukaan tuskin kadehtisi mun nykyisiä kiloja joten ei tarvitse vetää hernettä nenään ja pitää mua laihana lesoilijana. Lapseni on vielä pieni eikä ymmärrä painojutuista onneksi mitään, mutta sitten kun hän on vanhempi niin haluan olla äiti joka hyväksyy itsensä. En äiti joka päivittelee kilojaan, tai murehtii odotusaikana raskausarpia ja tulevia kiloja. En halua kuitenkaan ketään leimata huonoksi äidiksi, mietin vaan että saattaa se jatkuva itsensä kritisointi lapsen kuullen vaikuttaa lapseenkin.

Mulla on elämässäni kaikki mitä tarvitsen, rakastava mies joka tykkää sellaisena kun olen, ihana vauva, ystäviä, ihana perhe ja kiva opiskelupaikka. Mitä muuta tarvitsen? 15 kiloa pois? Miten se mun elämääni muuttais mitenkään? Haluan nauttia elämästäni ilman jatkuvaa kalorien ja vaa'an kyttäämistä ja pakon omaista urheilua. Olen joskus tehnyt niinkin enkä tullut sen tyytyväisemmäksi. Nainen saa olla vartaloltaan nainen, ei tarvitse olla enää pikkutyttö.

Yrittäkää ihmiset hyväksyä itsenne!

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Hyvästi facebook ja muita kuulumisia

Mulla jatkui opiskelut reilu viikko sitten. Keväällä olis sitte tarkoitus valmistua viimein. Mies jäi vanhempainvapaalle enkä olis vauvaa halunnutkaan tuntemattomalle viedä. Mukavaa että vauva saa olla kotona tutussa ja turvallisessa hoidossa. Olen ollut työssäoppimassa ja ensimmäisen päivän iltana poistin facebook profiilini, koska en halua sen vievän aikaani enää vapaa-aikana, vaan haluan mielummin keskittyä muihin asioihin, kuten perheeseeni. Ja tietysti kotitöihin (koska on pakko). Ja jos joku haluaa yhteyttä pitää niin puhelin multa löytyy edelleen. Facessa olen ollut about neljä vuotta ja liityn takas näillä näkymin sitte ku valmistun ellen jo aiemmin. Yksi kaveri oli sitä mieltä että fb vähentää ihmisten oikeaa sosiaalisuutta, mutta itse oon eri mieltä. Vaikka oon fb:ssä ollut niin olen mä silti ihmisiä tavannutkin, ja nyt tuntuu etten tiedä enää mistään mitään, koska en näe tilapäivityksiä/kuvia/suhdestatuksia :D Mutta aion silti pysyä sieltä pois toistaiseksi.

Vaaveli täytti 18.10 8 kuukautta, ja osaa jo monenlaista. Konttaus on sujunut hyvin jonkin aikaa, ja tukea vastenkin noustaan seisomaan vähän väliä. Kaikki menee suuhun. Usein saa olla vauvaa siirtelemässä paikasta toiseen :D Ensi viikolla on neuvola meillä, joten tän hetken mittoja en vielä tiedä.

Työssäoppimisen lisäks en oo jaksanu tehdä mitään kummempaa. Onhan tässä vähän muutosta että yhtäkkiä päivät meneekin muualla, oon kyllä tykännyt olla töissä siellä. Välillä kuitenkin tuntuu että mitään kummempaa ei huvita tehdä, mihinkään ei halua lähteä eikä ole tullut nyt nähtyä kavereitaan. Vaikka kuulostan flegmaattiselta ja saamattomalta niin mistään masennuksesta ei ole kyse, haluan vaan olla nyt mieluiten kotona :) Aikaa oon tykännyt viettää vauvaa hoitaen, lehtiä lueskellen, kirjaa lukien ja telkkua katsellen. Sieltä tuleekin vaikka ja mitä katsottavaa, salkkarit, idols, erilaiset äidit, vain elämää, koko suomi leipoo, kuppilat kuntoon Jyrki Sukula.. Taivaslaulu kirjakin on nyt luettu, ja mulla on mielessä jo uutta luettavaa.


Uus tuttavuus, valion talvipäivä-kausimehu. Tulee mieleen kylmä glögi. Eli jos glögistä tykkää ja mahdollisesti kylmänä niin suosittelen ;)

Työharjottelussa yks päivä multa kysy yks työntekijä että odotanko toista vauvaa. Sanoin että en, ja sitten kun se mainitsi jotain jääneistä kiloista niin sanoin suoraan että aika epäkohteliasta kommentointia. Uskon ja tiedän ettei tää ihminen sanonut sitä ilkeyttään, ehkä oli vain vähän ajattelematon. Mua ärsyttää se että ei sais olla ylimäärästä ilman että heti ajatellaan että odottaa vauvaa! Kuinkakohan moni muu siellä ajattelee että oon taas raskaana.

Nyt lauantai-saunaan >


tiistai 8. lokakuuta 2013

Tukholman risteily

Kotona taas! Palattiin tänään päivä tukholmassa-risteilyltä. Alkuun sinne piti lähteä kokoonpanolla  minä, vauva, mun paras kaveri, äiti ja äitin sisko. Bestfriend joutui kuitenkin perumaan ku koulussa oli hällä joku tärkeä juttu. Mies lähti sitte kaverini tilalle.

Sunnuntaina lähdettiin aamusta junalla helsinkiin, jossa tavattiin entinen luokkakaverini. Siitä sitte jatkettiin ratikalla terminaaliin ja kohti tukholmaa lähdettiin klo 17.30. Laivassa oli heti ensiks vuorossa buffet, ja mummo hoiti vauvaa sen aikaa kun me muut oltiin syömässä. En ookkaan aikoihin ollu laivalla illallisella, tosin jouluruokailemassa 2010. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi :) Nappasin kuvat alkuruuasta ja jälkkäristä, jota en tosin jaksanu syödä loppuun. Sen jälkeen käytiin ostoksilla ja valuuttaa vaihtelemassa. Illemmalla jätettiin vauva mummon ja isotätin hoiviin ja käytiin miehen kanssa kaksin pyörimässä.

Maanantai aamuna suunnattiin tukholmaan. Ensin vanhaan kaupunkiin. Olin käyny tukholmassa ennen tätä seitsemän kertaa, mutta vain kerran vanhassa kaupungissa ja sillonki melko pikaisesti. Oli kiva siis katsoa vanhaa kaupunkia tällä kertaa vähän tarkemmin. Muutenkin olis kiva joskus tukholmassa olla pidempäänkin, sit vaan joutuis kantamaan tavaraa vieläki enemmän mukana :D Melko monessa paikassa tuntui olevan pieniä kahviloita, ja matkamuistomyymälöitä. Vanhoja rakennuksia on kiva katella! Ajateltiin ensiks mennä Sundbergs konditoriin, tässä googlen haulla löytynyt pieni kuva paikasta. Mutta siellä oli ahdasta joten jatkettiin uuden kaupungin puolelle. Mies kävi matkan varrella musiikkikaupassa ja mentiin sitte åhlensille kahvilaan. Åhlensilla oli muuten kiva vauvanhoitohuone, löytyi pöytä ja tuoleja, mikro, hoitopöytä ja siellä oli naisia imettämässä omassa rauhassaan. Kätevä tietää tuollanen paikka tulevaisuutta ajatellen! Kahvilassa erkaannuttiin eri porukoihin, käytiin miehen ja vauvan kanssa gallerianissa ja kävin parissa liikkeessä. Sieltä suunnattiin nk:lle josta löysin rintsikat (mulla on viime aikoina ollut vähän epäonnea rintsikkaostoksissa, kotona huomannut että on tullutkin ostettua väärä koko), myyjän kanssa asioin englanniks ja onneks mies vähän autto ku en oo kovin hyvä noissa kielissä :D Sieltä sitte suunnattiin satamaan ja laivaan. Illalla oli sama ohjelma kuin edellisenä iltana, ruoka, kauppa, ja pieni pyöriminen kahdestaan miehen kanssa.

Tänä aamuna palattiin helsinkiin, ja sieltä sitte junalla kotiin. Junassa vauva katsoi penkkien välistä yhtä mummoa ja alkoi huutamaan. Vierastusta meillä ei pahemmin oo esiintyny, tosin kerran alkoi itkemään yhden naaman nähdessään. Saattoi olla vielä vähän uninenkin. Mummon kanssa oli mukava jutella! Asemalta ajeltiin miehen vanhemmille, palautettiin lainassa olleet tuttipullot ja vietiin tuliaiset. Alempana olevassa kuvassa on ne meille ostetut karkit :D Äitini halus ostaa vauvalle pehmo chihuahuan.

Oli kiva reissu!













Sain tänään myös paljon odotetun taivaslaulu-kirjan, josta on nyt myös ollut mediassa paljon puhetta ja mm. kirjoittaja nähtiin inhimillinen tekijä-ohjelmassa. Jos joku ei tiedä kirjaa, niin tässä takakannen teksti:

Taivaslaulu kertoo nuoren lestadiolaisparin, Viljan ja Aleksin, tarinan. Heti kun käsi löytää käden, Vilja ja Aleksi näkevät mielessään viiden litran riisipuurokattilan ja pirtinpöydän alta vilkkuvat seitsemänkymmentä varvasta. 9 vuotta ja 4 lasta myöhemmin, Vilja katselee, kun Otso-poika tanssii valkoiset kiharat hulmuten, ja yrittää muistaa, mikä oli se hetki, kun hänen kehostaan hävisi rytmi. Seuroissa naiset katsovat ensiksi vatsaan ja sitten silmiin. Saarnassa nainen kuvataan lintuemona, joka ei pääse pesän uumenista. Sitten tulee päivä, jolloin Aleksi ja Vilja istuvat taas käsi kädessä äitiyspolilla, ja kaikki muuttuu lopullisesti. Pauliina Rauhalan esikoisteos on rakkausromaani, jonka tarina ja kuvat poikkeavat nykykirjallisuuden valtavirrasta. Taivaslaululla on vahva eettinen sanoma. Se on viimeiseen asti elämän puolella.

Tuskin maltoin odottaa kirjaa! Tein tilauksen alunperin cdon:lle 12.9 ja peruutin viime torstaina kun kirjaa ei alkanut kuulua. Samana torstaina tein tilauksen adlibrikselle ja hain kirjan siis tänään. Olen lukenut jo vähän matkaa. Aloin myös kerätä iittala kastehelmi-tarroja, joilla saa kastehelmi tuotteista alennusta. Vois harkita vaikka kulhon tai kynttilälyhdyn ostamista.






perjantai 27. syyskuuta 2013

Kerrassaan kallista kahvia..

Ostin tänään wayne's coffeesta jäälaten vaniljan makusena. Hinta oli 4,70 e?? Huhhuh, sanon minä. No kahvilat voi olla hintavia, mutta silti. Sai sen sentään tollaseen isoon mukiin. Vaikka oon kuullu sanottavan niinki et ei se oo tyhmä joka pyytää vaan se joka maksaa. No, on se tyhmää mun mielestä liikaa pyytääkkin :D En tainnut tilatessa ajatella kovinkaan tarkkaan koska maksaessa ajattelin vasta että huhhuh.

Vauvalle ostin peltor kid kuulosuojaimet, heti haluaa ottaa ne päästä pois.





tiistai 24. syyskuuta 2013

11 kysymystä-haaste

Haasteen sain Eveliinalta.

Tässä ohjeet:

1. Kiitä antajaa ja linkkaa bloggaaja jolta haasteen sait.
2. Vastaa kysymyksiin.
3. Keksi 11 uutta kysymystä.
4. Valitse viisi bloggaajaa joilla on alle 100 lukijaa ja kerro se heille jättämällä kommentti.

Kysymykset:

1. Mikä on lempi tv-kanavasi?
- taitaapi olla maikkari
2. Rakkain aarteesi?
- mikäli tää liittyy materiaan niin hankala kysymys mutta sanotaan että kamera.
3. Sano kolme sanaa jotka tulevat juuri nyt mieleen
- muki, helistin, paperi
4. Inhokki hedelmäsi?
- en mä taida inhota mitään hedelmää :D
5. Kuvaile itseäsi neljällä sanalla?
- rehellinen, iloinen, auttavainen, huumorintajuinen
6. Kuvaile tätä päivää 2 sanalla?
- syksyinen, kotitöitä
7. Lempi vuodenaikasi?
- kesä, mutta syksykin on ihana ja syysvaatteet!
8. Oletko mielestäsi kypsä ikäiseksesi?
- olen
9. Rakastatko äitiäsi?
- kyllä
10. Mitä ötökkää inhoat yli kaiken?
- ampiainen
11. Tykkäätkö pinaattikeitosta?
- on se ihan hyvää

Uudet kysymykset:

1. Mitä työtä et ikinä haluaisi tehdä?
2. Onko sinussa joku ominaisuus mitä ei päälle päin uskoisi?
3. Millainen olisi unelmakotisi?
4. Minne haluaisit matkustaa?
5. Mitkä ovat suosikki sipsejäsi, jos siis sipseistä tykkäät
6. Mikä on huonoin näkemäsi elokuva?
7. Lempi ruokasi?
8. Kerro paras vitsi mitä olet koskaan kuullut
9. Tilaatko mitään lehtiä?
10. Millaiseen tyyliin et voisi kuvitella pukeutuvasi?
11. Mikä on lempi kirjasi?

Haastetaan:

Sitruunaa ja suklaata
Tiidadaa
Moon shaped little box
L.R
Colors of my world

maanantai 16. syyskuuta 2013

Syysreissua

Oltiin viikonloppuna perheen kesken luonnon helmassa satakunnassa. Sukuloitiin, luettiin lehtiä, saunottiin, käytiin välillä ulkona, syötiin, oltiin vaan. Lauantaina käytiin porissa pyörimässä. Meillä oli mukava reissu, ei oltu aikoihin autoiltu vauva kanssa pidempää matkaa. Muistaakseni viimeks toukokuun lopulla, joten vähä jännitti kuinka vauva autossa viihtyy mutta hyvinhän ne matkat meni!






Kiivettiin tällaseen näköalatorniin. Tuntu jokseenki huteralta ja jalat oli kipeenä seuraavana päivänä vaikkei se edes ollut kovin korkea.




Asukuvat jäi vähä huonoiks. Gina tricotista ostin jokin aikaa sitte tuon valkoisen tuubihuivin ja oli nyt ekan kerran käytössä! Ruskeat syyskengät on prismasta. Ei löytyny unelmapopoja mutta jotkut piti ostaa ja näihin oon ollu ihan tyytyväinen. Alkoi tuntua lähinnä hullulta kävellä avokkailla jos oli vähän viileämpää tai sateisempaa.