perjantai 17. huhtikuuta 2015

Oikea nainen-haaste

But I'm a human not a sandwich-blogista oli alkanut oikea nainen-haaste. Missä oli ideana se, kuinka me kaikki ollaan oikeita naisia ulkonäköön katsomatta!

En ole täällä blogissa puhunut, mutta mulla karsastaa silmät. En laittele tänne tai muuallekkaan nettiin kuvia missä tuo vika näkyy vaikka koenkin olevani sinut sen kanssa. Mutta edelleen kyllä mietinkin sitä joskus. Eikä elämä oo ollu aina helppoa. Oon arvatenkin kuullut vinoilua siitä koulussa. Kuin myös muista ulkonäköön liittyvistä jutuista.

Nuorena mulla oli ulkonäköpaineita. Kuten aika monilla nuorilla on. Sen lisäks että mulla on tuo silmävika, niin löytyy vielä hörökorvatkin. Yläasteella mä pidin pantaa niiden päällä. Kerran teippasin ne ilmastointiteipillä päähän kiinni!! :DD Nyt se tuntuu huvittavalta. Nykyään sentään ymmärrän että ne jää melkolailla hiusten alle (tosin mulla on ohuet hiukset ja imetysaikana niitä lähtee ihan älyttömästi). Eli kyllä ne sieltä pilkottaa mutta pilkottakoot. En koe enää tarvetta olla niin tarkka niistä.

Laihdutin myös ihan turhaan yläasteella ja jonkin aikaa sen jälkeenkin. Olin sillon 15-20 kiloa laihempi kuin nyt, enkä edes nyt ole mielestäni laihdutuksen tarpeessa. Tai no onhan mulla ylimääräisiä kiloja mutta mun mielestä saa ollakkin. 

Oon myös aika lyhyt, 150 cm. Pituudestakin oon joskus kuullut mutta se ei mulle ongelma ole. Mitä nyt vaatteita tosin on joskus hankala löytää ja tuntuu et kaikki näyttää pitkillä paremmilta, enkä meinaa yltää kaikkialle. Mut jakkarat on keksitty ja eipähän pää kolise :)

Silmät, korvat ja paino, siinä ne ulkonäkökriisien suurimmat aiheuttajat aikoinaan. Vanhemmiten musta on tullut armollisempi itselleni enkä enää tunnista vanhaa syömisongelmaista itseäni. Tuntuu myös että silmävika -kaikessa näkyvyydessään, on tehnyt musta armollisemman muita pienempiä ja "normaalempia" virheitäni kohtaan. Iän myötä olen oppinut että ei onni ole naamasta kiinni ja tässä sitä eteenpäin mennään. En edelleenkään rakasta kaikkia ulkoisia asioita itsessäni, mutta pystyn elämään niiden kanssa miettimättä että pitäis olla toisenlainen.

Vaikka liikaa ulkonäkökeskeisyyttä vastustankin niin ei se silti tarkoita ettenkö välittäisi yhtään. Tykkään tyttöjen jutuista, kynsilakoista, hajuvesistä, shoppailusta.. Myös mulla on ulkonäkökriisejä ja vaatekriiseistäkin vois koota oman postauksensa. 

Mutta kuten sanoin niin eteenpäin mennään ja eletään :) Ei täydellisenä eikä median luomien kauneusihanteiden puitteissa, mutta miksi pitäisikään?






6 kommenttia:

  1. Mun ottama kuva :) jos oikein muistan. toi yks siis

    VastaaPoista
  2. Hyvä kirjoitus! :) Mua kans vaivasi aikoinaan hörökorvat ja niiden isompi koko muutenkin :D Nyt oon onneksi jo hyväksynyt ne, enkä mieti niitä enää, mutta ai että kun vaivasi ala- ja yläasteella...

    VastaaPoista